Loki 2.6.2011 Merisatama-Iso Vasikkasaari
Roudattiin aamulla hirveästi tavaraa veneelle pitkää purjehdusviikonloppua varten. Lähtiessä tankkasimme vielä bensaa 10 litraa Gulfilla. Septiä ei tyhjennetty, koska senhän saa tyhjennettyä määränpäänä olleessa Elisaaressa.
Ennusteet näyttivät auringon puolesta loistavilta ja kovempaa tuulta luvattiin vain lähtöpäivälle. Kippari hieman empi, lähdetäänkö vai ei, koska rannassakin tuuli niin kovasti. Lähdettiin kuitenkin matkaan. Isopurjeen ja perämoottorin voimin edettiin hyvää vauhtia länttä kohti. Päätettiin viettää ensimmäinen yö Espoon Isossa Vasikkasaaressa. Ison Vasikkasaaren laiturissa oli hyvin tilaa ja pääsimme rantautumaan ongelmitta.
Ruoaksi laitoimme makaronilaatikon veneversiota, jonka reseptin olimme bonganneet Båt:in blogista: jauheliha, sipuli, makaroni, kanttarelli-creme bonjour -sekoitusta. Jälkiruoaksi kartanlukija paistoi kasan lettuja, joita syötiin kermavaahdon, omenahillon ja tuoreiden mansikoiden kera. Herkkua oli, mutta emme jaksaneet syödä kaikkea, joten laivakoirakin sai osansa.
Teimme kävelyretken tutustuen saaren luontoon, joka kylpi väriloistossaan. Kerrankin oli aikaa kontata varvikoissa kuvaamassa.
Ison Vasikkasaaren kalliot ovat mahtavat.
Iltakävelyllä tarkastimme, vieläkö saaressa on suihkumahdollisuus. Olihan se. Tosin aamulla, kun olisimme halunneet käydä suihkussa, ovet olivat lukossa. Kippari lähti selvittämään asiaa ja saaren ystävällinen valvoja tuli lopulta avaamaan suihkujen ovet. Hän kuitenkin valitteli, ettei suihkuista tullut kuin kylmää vettä. Majan miehistölle kelpasi sekin vaihtoehto.
Seuraavana aamuna luoteesta puhaltanut tuuli ei mahdollistanut lähtöä Elisaarta kohti, vaikka ennusteiden perusteella tuulta ei pitänyt olla 5 m/s enempää. Todellisuudessa sitä oli yli 10 m/s, joten katsoimme parhaaksi ja ainoaksi vaihtoehdoksi jäädä nauttimaan tänä viikonloppuna Ison Vasikkasaaren luonnosta.
Ainiin, kippari oli hankkinut veneelle isojen poikien vehkeet: valtavan antennin pientä televisiotamme varten. Toivottavasti akku riittää, kun sähköä ei satamassa ole.
Ennusteet näyttivät auringon puolesta loistavilta ja kovempaa tuulta luvattiin vain lähtöpäivälle. Kippari hieman empi, lähdetäänkö vai ei, koska rannassakin tuuli niin kovasti. Lähdettiin kuitenkin matkaan. Isopurjeen ja perämoottorin voimin edettiin hyvää vauhtia länttä kohti. Päätettiin viettää ensimmäinen yö Espoon Isossa Vasikkasaaressa. Ison Vasikkasaaren laiturissa oli hyvin tilaa ja pääsimme rantautumaan ongelmitta.
Ruoaksi laitoimme makaronilaatikon veneversiota, jonka reseptin olimme bonganneet Båt:in blogista: jauheliha, sipuli, makaroni, kanttarelli-creme bonjour -sekoitusta. Jälkiruoaksi kartanlukija paistoi kasan lettuja, joita syötiin kermavaahdon, omenahillon ja tuoreiden mansikoiden kera. Herkkua oli, mutta emme jaksaneet syödä kaikkea, joten laivakoirakin sai osansa.
Teimme kävelyretken tutustuen saaren luontoon, joka kylpi väriloistossaan. Kerrankin oli aikaa kontata varvikoissa kuvaamassa.
Ison Vasikkasaaren kalliot ovat mahtavat.
Iltakävelyllä tarkastimme, vieläkö saaressa on suihkumahdollisuus. Olihan se. Tosin aamulla, kun olisimme halunneet käydä suihkussa, ovet olivat lukossa. Kippari lähti selvittämään asiaa ja saaren ystävällinen valvoja tuli lopulta avaamaan suihkujen ovet. Hän kuitenkin valitteli, ettei suihkuista tullut kuin kylmää vettä. Majan miehistölle kelpasi sekin vaihtoehto.
Seuraavana aamuna luoteesta puhaltanut tuuli ei mahdollistanut lähtöä Elisaarta kohti, vaikka ennusteiden perusteella tuulta ei pitänyt olla 5 m/s enempää. Todellisuudessa sitä oli yli 10 m/s, joten katsoimme parhaaksi ja ainoaksi vaihtoehdoksi jäädä nauttimaan tänä viikonloppuna Ison Vasikkasaaren luonnosta.
Ainiin, kippari oli hankkinut veneelle isojen poikien vehkeet: valtavan antennin pientä televisiotamme varten. Toivottavasti akku riittää, kun sähköä ei satamassa ole.
Kommentit
Lähetä kommentti